Meillä on kestävyysvaje!

Se, että meillä suomessa on kestävyysvaje, ei liene kenellekään yllätys. Tiedämme, kuinka huonossa hapessa keskimääräinen kanta-astuja suomessa on. Vain noin 10% suomalaisesta aikuisväestöstä täyttää suomalaisten terveysliikuntasuositusten viikko-annoksen. Kestävyysliikunta-annokseen (2,5 h viikossa) pääsee vain puolet aikuisväestöstä.

Kestävyysvaje on stressitila. Kun henkilön kapasiteetti suoriutua päivittäisistä vaatimuksista ei ole riittävän hyvä, heijastuu se muun muassa unen laatuun heikentävästi. Voi olla, että henkilö "nukkuu" määrällisesti riittävän paljon, mutta kun laatu sakkaa, palautumista ei tapahdu. Henkilö siis makaa, mutta ei lepää.

"Suomalaiset ovat näemmä ottaneet elämäntavakseen irtisanoutua fyysisistä tarpeistaan."

Määrällisesti vähäinen ja laadullisesti vaillinainen uni vaikuttaa vireystilaan ja hormonaaliseen toimintaan. Herkkuja tekee mieli, vaikkei niille olisi tarvettakaan. Ajatus ei oikein kulje ja hiihtolenkillä tuntuu siltä, että yhden suksen liuku ei tahdo onnistua. Syy ei ole ladussa, vaan suksen ja pipon välissä. Juurisyy löytyy taas jostain ihan muualta.

Kun oikein väsyttää, niin silloin tekee mieli nukkua enemmän. Samalla vähenee usein halukkuus lähteä liikkeelle. Kun liikkeelle lähdöt vähenevät, käy niin, että fyysinen kunto heikkenee ja väsyttää entistä enemmän. Ja tätä pyritään lisäämällä lepäämistä ja nukkumista. Kestävyysvajeen synteesi on näin valmis.

Jatkuva väsymys ei ole normaalia, vaikka se tuntuu olevankin tavallista. Väsynyt kuuluu olla kovan treenin jälkeen sekä nukkumaan mennessä, ei jatkuvasti.
Jatkuva väsymys ei ole normaalia, vaikka se tuntuu olevankin tavallista. Väsynyt kuuluu olla kovan treenin jälkeen sekä nukkumaan mennessä, ei jatkuvasti.

Me kestävyysvalmentajat näemme myös, että meillä on kestävyysvajetta kestävyysvalmennuksen osaamisessa. Henkilökohtaisesti olen päässyt kouluttamaan urani aikana toistatuhatta suomalaista personal traineria. Kun aloitamme opinnoissa kestävyysharjoittelua käsittelevän jakson (joka on laajuudessaan vain muutaman tunnin mittainen), noin 20 henkilön ryhmässä ainoastaan 1 - 3 henkilöä on harjoitellut tavoitteellisesti kestävyysliikuntaa tai ohjelmoinut kestävyysharjoitteita. Osallistujista lähes kaikki ovat harjoitelleet tavoitteellisesti lihaskuntoharjoittelua kuntosalilla.

Myös havainnot yli lajirajojen tapahtuvassa kestävyysharjoittelussa on vahvistanut näkemystämme siitä, että laadukkaalle ja asiantuntevalle kestävyysvalmentaja -koulutukselle on tarvetta. Näiden kokemusten sekä lukuisten toiveiden pohjalta päätimme rakentaa koulutusohjelman, joka toimisi vastarohtona kestävyysvajeelle.

Tervetuloa sekä koulutustemme, valmennustemme, että blogimme pariin!

Kestävyysvalmennusterveisin,

Lasse Seppänen ja Toni Roponen